lauantai 15. lokakuuta 2011

Madrid mielessä

Testattiin Madridin metro vielä illan tullen. Hyvin toimi ja oli siisti. Paljon ei jaksanut nähtävyyksiä katsella, vaikka respan poika olikin meille karttaan ympyröitä piirrellyt. Sen verran piti kylällä ihan oikeastikin poikeata, etä voi sanoa jotain Madridista tietävänsä. Barajasin asemalta, Nuevos Ministerioisin kautta Plaza Españjalle vai mitenhän nuo nimet nyt kirjoitettiinkaan. Ei ole karttaa tässä, mistä tarkistaisi, eikä jaksa googlettaa nyt. Joitakin kuvia tässä nyt kuitenkin.

Torni, oli tällä nimikin, ja sen vieressä oleva pytinki. Molemmat siitä Plazalta.



HD-mies ei ollut saanut ruokaa koko päivänä. Oli ollut sen verran kuuma, ettei ollut edes maistunut. Tässä sitten nautitaan anjovisleipiä ja espanjalaista munakasta, joka osoittautui lähinnä perunapannukakuksi.


Paikassa myytiin myös kinkkuja.


Katunäkymiä.




Patsas lakaisi katua ja huusi "BINGO", kun raha kirstuun kilahti.


Poliiseja oli sen verran paljon, että turistin piti ihan tiedustella, olisiko jotain erityistä ehkä tekeillä. Ei kuulemma ollut, ihan meidän turvaksemme siellä hääräsivät. Harmi, mielenosoitus tai joku mellakka olisi ollut hauska taas bongata. Näitä pollepoliiseja piti ihan kuvata, poseerasivat kivasti.


Tätä holtitonta pyöräilijää eivät toruneet. Taitava oli hän.


Pysäköijiäkään ei turhaan sakotella. Tästä voisivat Suomi-poliisit ja lappulissut ottaa oppia. Jos on tilaa, miksi ei voisi parkkeerata?


Kuninkaan mökki reunalta.


Kuninkaan takapiha.


Kuninkaan naapuri.


HD-mies tähyää vielä jotain kuvattavaa. Ympyrä sulkeutui, tässä ollaan jälleen sillä espanjalaisella aukiolla.


Tästä sitten omia jälkiä takaisin hotellille ja päätä tyynyyn. Oli niin huonosti nukuttu yö, ettei ole tosikaan. Kello soikin sitten seuraavana aamuna puoli viideltä. Kuppi kahvia...


... ja kohti kenttää. Siellä yrittivät myydä meille nilkan. Ei ostettu.



Sellainen reissu se sitten oli. Täytyy myöntää, ettei ollut kovin järkevää lähteä näillä taidoilla moiseen koetukseen, mutta missäpä sitä oppii, jos ei opetellessa. Hengissä säilyttiin, polvi vaimolla turvoksissa kaikesta vaihtamisesta ja liian korkean mopon selkään konkkaamisesta. Hieno kokemus kuitenkin kaiken kaikkiaan. Noin 1200 km, ei tarkkaa tietoa.

Hivenen pitää vielä ääneen ihmetellä tuota Madridin hotellille paluuta: Vaimo suunnisti perille seuraamalla viittoja, jotka eivät viitanneet mihinkään hotellin lähellekään. Silloin Madridin kentälle tullessa ensimmäisessä ohiajaneessa bussissa luki 'Avenida Americana' tai jotain sinne päin. Kun samalla kyltillä varustettu bussi sitten ajoi illalla meidän hotellimme ohi, vaimo laski yhteen yksi ja yksi ja keksi, että tuossa on sitten ko. Avenida. Autovialla oli paluumatkalla viittoja samaiselle avenidalle ja niitä vaimo seurasi. Sattumalta (tai ei) tuon reitin varrella näkyi toinen tuttu kadunnimi (oli sitä katua ajettu lähtövaiheessa) ja vaimo kääntyi sinne ja löysi hotellin.

Toimihan se tuokin menetelmä. Kerrattakoon, että kyseinen Avenida Americana ei oikeasti ollut hotellillamme päinkään.

Ei kommentteja: