Eilen illansuussa saavuimme Alexandri Pubiin. Vaikutti siltä, että olimmekin jotakuinkin ainoat saapuneet - tallissa ei ollut muita pyöriä, huoneen sai valita ja omistajapariskunta singahti pihalle haastelemaan ohimennen toiveita vilkastumisesta. Illan tullen tuli sitten sellainen olo, että koko Pärnussa ei ole ketään. Vilkkain paikka olikin tämä hiljainen majapaikkamme (jossa toki oli kuitenkin muitakin asukkaita, taisivat vain majoittua mökkipuolella).
Viro on vaikea maa, täällä ihminen rupeaa puhumaan omaa kieltään omituisesti painottaen ja sanoja väännellen. Omasta mielestään sitä puhuu vallan loistavaa eestikeelt, mutta jostain syystä nämä paikalliset eivät vaikuta yhtä ilahtuneilta kuin puhuja itse. Ja ymmärtääkseen yhtään mitään erilaisissa kylteissä lukevista asioista tekstit on pakko lukea ääneen, jotta niistä jotain tolkkua saa. Turisti sitten höpöttää itsekseen joka paikassa.
Nyt olemme aamiaisella, massu täyteen ja sitten kokeilemaan, josko pylly kestäisi toisenkin päivän. Sää näyttäisi ihan kohtuulliselta, ei sada eikä paista. Pärnun rannoilla voisi toki olla tilaa, mutta ei nyt innosta. Tänään kuulemma ei ole tarkoitus saada yhtä monta kilometriä mittariin (eilen 450 km), mutta saapas nähdä miten käy. Rantareittiä pitkin kohti Latviaa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti