Korjaamonmetsästystä 9.7.

Michalilta saimme tietää myös paikallisen moottoripyöräkorjaamon osoitteen. HD-mies oli ihmetellyt etujarrujen jatkuvaa mustaa pölyntuottoa (ei pidossa mitään vikaa) ja halusi ne tarkistuttaa. Aamulla Tomtom sai määränpääkseen tuon ilmoitetun Motoklinikan ja sitä kohti siis. Löytyihän tuo, Wadowicka 2. Tai siis se paikka, missä korjaamo oli ollut. Aidassa oli lappu, jossa oli uusi osoite (jälkikäteen tuolla nimellä ja osoitteella googlettaen tulee tällaiset sivut http://redhotchilicustoms.com/ ) Tovi harkittiin, lähdetäänkö etsimään, mutta lähdettiin sitten kuitenkin.

Kohteesta löytyi suuri alue, jossa oli jos jonkinlaista firmaa ja pajaa. Ensimmäiset kohdalle osuneet alueella työskentelevät miekkoset eivät olleet koskaan kuulleetkaan mistään Motoklinikasta. Kysäisivät ohiajavalta mootoripyäräilijältä. Tämä alkoi neuvoa jonnekin muutaman liikenneympyrän päähän. ”Mutta kun tässä osoitteessa pitäisi...”. Jalkauduimme siis ja lähdimme aluetta haravoimaan. Parakki toisensa jälkeen. HD-mies jo luovutti jossain vaiheessa, vaimo vielä yhden kulman taakse tahtoi kurkistaa. Ja sitten yhden. Siellä perällä, viimeisimmässä nurkassa oli seinässä moottoripyörän kuvia. Ovet pahaenteisesti kuitenkin firmassa kiinni ja pieni lappunen...”lomalla 1.-16.7.” Siihen sitten valkoinen paku vaimon viereen pysähtyi, kuski kyseli, että mikäs hätänä, hän huomasi, että tuossa moottoripyörän kuvia vaimo katseli. Vaimo lyhyen raportin aiheesta antoi ja kuski kysäisi, että minkäslainen pyörä olisi kyseessä...kas sattumaa (?), sopivasti olikin kuskin kaveri Szczecinin Harley-Davidsonilla töissä, hänpä soittaa sinne...pahus, oli jäänyt yksityispuhelin kotiin ja siinä olisi ollut kaverin numero. Tässähän se lähellä, 5-6 km, hän ajaa edellä, tulkaa perässä. Vaimo sanomaan, että sopii ja lähti kävelemään kohti omia mopoja. Siihen kuski, että mitä suotta, hyppää kyytiin. Vaimo suostui, totesi, että HD-mies hortoilee jossain täällä, pidetään samalla silmät auki. Matkalla mopoille siippakin kohdattiin, vaimo antamaan pikaraporttia tulevista suunnitelmista. Vaimo sai HD-mieheltä ohjeet mennä edellä, ettei jää joukosta. Vaimo puolestaan ohjeisti kuskin, että ei passaa liian kiirusti kulkea, vaimo kun ei pidä kaupungissa ajamisesta eikä oikein muutenkaan tuota ajamista hallitse. Lupasi ajella siivosti. Eikä sitten kertaakaan ajanut yli kuuttakymmpiä, ei edes neljänkympin alueella. Vaimo ei vieläkään ymmärää, kuinka selvisi tuosta kunnialla. Ja matkaahan oli sitten reilusti toistakymmentä kilometriä. Siinä joutui kääntymään monta kertaa vasemmallekin.

Joka tapauksessa Szczecinin HD-huolto löytyi. 

Perillä vaimo kysäisi oppaalta, että ”how much I owe you?” (taisi jäädä tarpeellinen apuverbi tms. pois, mutta ei se Puolassa niin tarkkaa ole). Vastaus tuli viipymättä: ”28”. Vaimo kaivamaan lompakkoaan, mihin opas reagoi kysymysmerkkitulvalla ”??????!!”. Niin siis, ööö, paljonko olen velkaa...selvisi, että kaveri oli kuullut ”how old you are?”. Ei kuulemma maksa tällainen mitään, hänelläkin on pyörä ja on ajellut Norjassa ja ihan Helsingissäkin käynyt. Heilautti kättään ja lähti takaisin töihinsä. Siellä sitten putsasivat jarrut, kuulemma oli muuten ok.

Pyöriäkin siellä oli. Niitä HD-mies silmäilli.

Tässä syy.

Ja auto. Kyljessä oli linkki paikan sivuille.

Vaimo kuvasi omankin moponsa joutessaan.

Ja kadun toisella puolella olevan pintamuotiliikkeen.

Sitten sanoivat, että HD-miehen mopo tarvitsisi uuden eturenkaan. Tiedettiin... heillä ei sellaista ollut siksi päiväksi, eikä sitten viitsitty jäädä odottelemaan. Antoivat valmiiksi Gdanskin huollon osoitteen ja puhelinnumeron. Jospa sinne.